Ireh 20 jild ymar mergejiltnuud hamgiin undur tsalintai bhiig America-iin FastFuture company-iin sudlaachid togtooj, enehuu jagsaaltiig gargajee… Naimaachid, tsahim biy hamgaalagch, sansriin arhitektorch geed olon sonirholtoi mergejil jagsaaltad bagtsan bnlee… Za tgwel bid buhnii 2030 on gehed ymar ymar zuils, shine mergejil huleej bgaag sonirhoy…

Enehuu medeelel ni odoo mergejlee songoh gj bui, eswel unuudur mendelj bui huuhduudiin etseg ehed ur huuhdinhe ireeduin mergejiliig zuw songoj saihan amidraltai bolgoh anhnii alhamd tani baga ch bolow tus boloh bh…

-Dotood erhtnii naimaachid

“Biyiin amid heseg” nertei shine naimaanii salbart orson humuus anhnaasaa l undur orlogotoi bn. Tun udahgui  erdemted hiimel ed, erhtniig halj, es-s urguulj bolowsruulsan shine turliin jinhene ed, erhtniig buteene. Theer iim uildwert shaardlagatai “biyiin heseg” urguulagch, mes zasalch, injener, hudaldagch geed ene turlin olon mergejilten heregtei boloh ni.

-Nano emch

Huniig emchleh, uwchniig onoshloh zereg ajliig nanorobotuud golchlon guitsetgeh bolno. Ted hunii biymahbodiin dotroos ni buhniig guitsetgene. Anagaahiin surguuliudad “nano anagaah” nertei shine mergejilten beltgej ehelne. Ene tehnikiig udirdan ajilluulah mergejiltnuud shaardlagatai bolno gesen ug.

-Niigmiin Robot ajilchid

Ahmad nastnuud olshirch, urt naslah tul tedniig asrah humuus shaardlagatai bolno. Iim ajliig robotuud bolon automatic system-uud guitsetgene. Tegeheer iim turliin tehnikuudiig ynz buriin huwilbaraar zohion buteeh mergejilten shaardlagatai bolno.

-Flash mes zasalch

Bid odoonoos l tasraltgui urgeljleh medeellees hagatsaj chadahgui baigaa. Computer-t medeelliig hadgalsaar bagtahgui tohioldold tuunii “oyun uhaand” bagtaamjiin nemegdeltei card suulgaj ajilluuldag. Tegeheer hunii tarhinii bagtaamjiig nemegduulj, medeelel hadgalah, bolowsruulah chadwariig ni nemegduuleh arga zamiin mes ajilbariig hiideg mergejiltnuud erelttei bh bolno.

-Erdemtdiin shuugch

Orchin uyd shinjleh uhaan barag gerliin hurdaad hugjij bna. Huniig herhen huulbarlan buteeh we, ed erhtniig ni yaj urguulan hudaldah we zereg ys surtahuunii huwid etgeed asuudluud yrigdag bui. Ireeduig taawarlagchid 2030 on gehed erdemtdiin eldew shine neelt, hachirhaltai buteeluudig erh barih buhii l tuwshind zuwshuuruh, es zuwshuurhiig shiiddeg zuwhun erdemtded zoriulsan ulsturch-shuugchid bii bolno gej uzjee.

-Sansriin uran barilgachid(arhitektorchid)

Delhiitei hamgiin oir daguul deer zochid buudal barih tusul udguu yrigdaj bn. 2030 on gehed sansriin aylal haritsangui hymd boloh tul olon hun ogtorguigaar zorchih bolomj burdene. Sansart ch eh gazriin zochdiig huleen awdag zochid buudal, amraltin gazar, uilchilgeenii tuwuudiig baiguulah aj. Hen edgeer baiguulamjiin tusul zurgiig gargaj, barij buteeh we? Medeej sansriin arhitektorchid.

-Tsag agaar zasagchid

Delhiin tsag agaar hetsuuhen tuwshind baigaa gej mergejiltnuud dugnesen. Tsag agaarini bolood baigaliin eldew gamshig ihesseer, tsaashid ch ulam nemegdene gej mergejiltnuud ontslood bui. Tiimees delhiin tsag agaarin aash aygiig zuulruuldeg olon ulsiin tusgai baiguullaga bii boloh ni gartsaagui. Tuhailbal, ug baiguullagiinhan delhiin dulaaraltai temtsehiin tuld bumburtsugiin zarim hesegt narnii “shuher” barih heregtei bolno.

-Tahliin esreg mergejiltnuud

Ynz buriin tahaltai temtsdeg olon ulsiin baiguullaga uusne. Anagaah, tsergiin negdsen baiguullaga bii bolj tahald nerwegdsen hot ymuu ulsiig buheld ni hynaltdaa awch, niitiin hul horio togtoono. Ingesneer neg uwchin(tahal) olon uls damjin busdiig ynz buriin baidlaar hohirooh ayuliig ugui hiih aj. Delhiin Eruul Mendiin Baiguullaga hediigeer iimerhuu argaar eldew tahaltai temtsdeg ch ynz buriin haldwart uwchinm tahluud ulam neemgdeh handlagatai baigaa ym.

-Tsag agaariin naimaachid

2030 on gehed tsag agaarin uurchlultud delhii niiteeree tudiigui bus nutgaaraa nuluulj chaddag bolno. Huwi hun, alban baiguullag, hot, mujiin zahialgin daguu har salhi, aadar boroog zailuulj; boroo, tsas zereg tsag agaarin hussen uzegdliig ni bii bolgodog company-uud uil ajillagaaga ywuulj ehelne. Iim ajillagaa ywuuldag anhnii uildweruud bii bolchhood bgaa bilee.(eniig buruugaar ashiglawal aimar ym bolnoo. zahialga uguul neg ni nuguugu sunuuguul ain, haha…)

-Tsahim bagsh

Alsiin zainaas surch, bolowsroh arga odoo ch heregtseetei heweer. Gehdee ireeguid internet suljee ashiglan huwiin lekts sonsoh uilchilgeenii heregtsee ulam nemegdeh aj. Neg bagsh hed heden ih surguulid zereg ajillaj bolno gesen ug ym. Ireeduig taawarlagchdiin tootsolj buigaar, tsahim bagsh nar ehleed setgel zuin shalgaltad oroh ystoi gene. Es tegwees internet-sonsogchdiig ymar 1 baidlaar zalhaan, hohirooj bolzoshgui ym bn.

-Agaar, usan zamiin ajiltnuud

Delhiin olon ulsiin gol asuudal bolood bui zamiin tugjrelees angijrah gantshan arga bn. Ene ni hun burt huwiin unaagaara usan deeguur, dooguur, agaaraar chuluutei zorchih bolomj olgoh ym. Hun turluhtun ingej zorchdog bolohod iim olon turliin chiglel hudulguuniig zohitsuulagchid bh heregtei gene.

-Tsahim biy hamgaalagch, nariin bichig

Ene 2 mergejil aajildaa negdeh ni bololtoi. Uchir ni barag hun bur computer, internet ashigladag bolson unuu uyd bidnii tudiigui baiguullaga, alban gazruudiin tuhai olon medeelel internet-d hadgalagdaj bui. Ter ch buu hel zarim hun uuruusuu ch nuuhaar chuhal barimt, medeelluudee internet, computer-tee hadgalah ni bii. Tegeheer oiriin ireeduid internet suljeenii hereggui zuilsiig ustgan tsetselj, heregtei nuuts materialiig hackeruud bolon busad esreg taliinhnaas naidwartai hamgaalah uilchilgee uzuuldeg mergejiltnuud heregtei bolno(tsahim biy hamgaalagch). Iim uilchilgeend mungu hairlahgui tulj hamragdah huwi hun, alban baiguullaga olon. Tuunees gadna iim batalgaatai uilchilgee uzuulegchid bii bolohor internet bank ch hakeraas bolgoomjloh zuilgui ajillaj ehelne.

-Tsag hugatsaa naimaalagchid

Tsag hugatsaa = mungu. Horin jiliin daraa tsag hugatsaa uneheer birj deer ariljih unetei baraa bolno. Tuhailbal, 3 tsagiin zawtai baigaa hun ene tuhaigaa birj deer ymuu tsahim suljeegeer zarlana. Tuunii zawtai bh 3 tsag ajil ni amjihgui bgaa hen negend heregtei ni gartsaagui. Herew zawtai tsag hugatsaagaa hudaldagch, hudaldan awagch 2 une tohiroltswol boloh ni ter.

za 1 iimerhu mergejluud erelttei bh ni… bi ch yaahaw IT-gaar ywjiigan neeh buruutagui l ym bn :)…

yr ni bol electronik-iin chigleleer eswel programchlal, naimaachinii chigleleer ywuul ireeduitei ym bn gj oison endees…

good luck your choice, your future…

About these ads
Comments
  1. bo says:

    Hahaha 2030 gdg chin arai l naana bn aa robot ajilchin tsag agaar tsag hugatsaag naimaalhad hehe

  2. hasi says:

    kaka naasn goyii tsag hugatsaa naimalh jini ih juer num anashd kaka……

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s